Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21:15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10:57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17:42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15:08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22:28

Jutut

Koulutus antaa kielen ja tulevaisuuden

Share |
18.12.2013

 

Hosainan kuurojenkoulu Etiopiassa tarjoaa kuuroille lapsille mahdollisuuden koulutukseen ja itsenäiseen elämään. Suomen Lähetysseuran tukema koulu on toiminut jo reilut 30 vuotta. Vaikka kuurojen asema on edelleen heikko, tietoisuus kuuroudesta ja vammaisuudesta lisääntyy pikkuhiljaa.

hosaina_verkko.jpg

Viittomien, kirjainten ja numeroiden opettelemisen lisäksi pienille koululaisille opetetaan kädentaitoja käsitöiden ja piirtämisen avulla. Lisäksi lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja leikkejä. Kuvassa on ekaluokkalaisia opettajansa Tsaganeshin ympärillä. Kuva: Juha Leppänen

 

Kuurouteen ja vammaisuuteen liittyy edelleen paljon vanhoja uskomuksia Etiopiassa.

– Varsinkin maaseudulla uskotaan, että kuuro lapsi on Jumalan langettama rangaistus jostakin vanhempien pahasta teosta. Kuuroa lasta saatetaan piilotella majannurkassa tai hänet määrätään perheen karjan paimeneksi, kertoo Suomen Lähetysseuran työntekijä Heidi Majuri, joka on toiminut kampaamon ja tekstiilitöiden opettajana Hosainan kuurojenkoulussa kymmenisen vuotta. Lisäksi hän toimii kummityön yhdyshenkilönä Hosainassa.

Majuri ei lakkaa hämmästelemästä muutosta, joka koulun aloittavissa lapsissa tapahtuu muutaman kuukauden aikana.

– Kun kuuro lapsi pääsee kouluun, oppii viittomat ja saa itselleen oman kielen, muutos on suoranainen ihme. Lapsen itsetunto kohenee, kun hän tapaa muita kuuroja ja pystyy kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. On suuri asia, kun ymmärtää, ettei ole ainoa ihminen maailmassa vammansa kanssa, vaan saa vertaistukea toisilta kuuroilta.

Heidi Majuri on huomannut, että myös perheille kuuron lapsen kouluun pääseminen on suuri helpotus.

– Lapsi saa mahdollisuuden hyvään elämään. Hän saa ammatin ja hänestä tulee yhteiskunnan jäsen. Hänet hyväksytään yhteisön jäseneksi.

Perusopetusta ja ammattikoulutusta

Hosainan kuurojenkoulussa opiskelee tällä hetkellä reilut 200 lasta ja nuorta. Oppilaita tulee kouluun ympäri maata. Koulu on sisäoppilaitos eli lapset asuvat koulun asuntoloissa kouluvuoden ajan. 

Vaikka koulua hallinnoi evankelinen kirkko, kouluun otetaan oppilaita myös ortodoksi- ja muslimiperheistä. 

Nuorimmat ovat esikoululaisia ja opetusta annetaan kymmenenteen luokkaan saakka. Oppilaat saavat myös ammatillista koulutusta, sillä koulussa toimivat puutyö-, metalli- ja tekstiilipajat sekä parturi–kampaamokoulu. Moni koulun oppilaista on jatkanut opiskelua myös yliopistossa.

– Jo kolmessa viikossa pienet esikoululaiset ovat oppineet viittomaan oman nimensä, hämmästelee Lähetysseuran harjoittelija Suna Önder, joka toimii esikoululaisten apuopettajana.

Viittomien, kirjainten ja numeroiden opettelemisen lisäksi esikoululaisille opetetaan kädentaitoja käsitöiden ja piirtämisen avulla. Viittomien opiskelun takia sorminäppäryys on kuuroille erityisen tärkeää.

heidi_ja_betlehem.jpg

Ensimmäistä luokkaa käyvä Betlehem-tyttö haaveilee opettajan ammatista. Lähetystyöntekijä ja opettaja Heidi Majuri kyselee tytön kuulumisia. Kuva: Juha Leppänen

 

– Lisäksi lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja leikkejä. Etiopialaisessa kulttuurissa leikkiminen ei ole yleistä, kertoo Heidi Majuri.

Liikuntatunneilla hypätään narua sekä pelataan kori- ja jalkapalloa. Pelit ovat suosittuja ajanvietteitä myös vapaa-aikana. 

 Suurin haaste on kiristyvä talous

Hosainan kuurojenkoulun omistaa Etiopian evankelinen ja luterilainen Mekane Yesus -kirkko. Ilman ulkopuolisia rahoittajia ja valtiota kirkko ei kuitenkaan pysty huolehtimaan koulun toiminnasta. Sekä Suomen Lähetysseura että saksalainen lähetysjärjestö Cristoffel Blinden Mission ovat koulun suurimpia rahoittajia.

Suurin rahoittaja eli Ruotsin evankelis-luterilainen kirkko joutui lopettamaan tukensa, koska Mekane Yesus -kirkko halusi lopettaa yhteistyön Ruotsin kirkon kanssa. Se ei voinut hyväksyä Ruotsin kirkon päätöstä ryhtyä vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.

Koulun taloutta uhkaa ensi vuonna noin 1,3 miljoonan birrin eli noin 52 000 euron lovi.

tadesse.jpg– Koulun suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä kieltämättä taloudellisia. Hinnat nousevat jatkuvasti ja myös opettajien palkkoja tulisi nostaa, kertoo koulun rehtori Tadesse Gainore

Koulussa on tällä hetkellä 24 opettajaa, joista 7 on valtion palkkaamia.  

 

 

 

 

 Hosainan kuurojenkoulun rehtori Tadesse Gainore jaksaa uskoa tulevaisuuteen. Kuva: Juha Leppänen

 

 

Koulu ahkeroi omia tuloja

Noin viidennes koulun tuloista kertyy tällä hetkellä omista tuloista. Puutyö- ja metalliverstaissa valmistetaan huonekaluja ja metallitöitä myyntiin. Myös laudat ovat hyvä tulonlähde, sillä koulu omistaa myös Hosainan alueen ainoan sahan. Kampaamo yrittää saada asiakkaita paikkakunnan asukkaista. 

Koulun pelloilla kasvatetaan heinää ja ruista, joiden myynnistä saadaan tuloja. Hiljattain istutettiin 60 omenapuuntaimea, jotka alkavat tuottaa satoa noin kolmen vuoden päästä. Ruuanvalmistuksessa tarvittavat polttopuut saadaan koulun alueelta. Kahvila-ravintolan palveluja markkinoidaan erityisesti hääseurueille. Luentosalia vuokrataan juhliin ja tilaisuuksiin. 

– Yritämme koko ajan hankkia uusia tulonlähteitä. Uusin ajatus on hankkia koululle mylly, jossa paikkakunnan ihmiset voisivat jauhattaa viljansa, ideoi rehtori.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta rehtori Tadesse Gainore jaksaa uskoa tulevaisuuteen.

– Toivon ja luotan siihen, että nykyiset yhteistyökumppanit säilyvät ja suomalaiset kristityt tukevat työtämme edelleen Suomen Lähetysseuran kautta. Rehtorin mielestä parasta hänen työssään ovat lapset. 

– On suuri ilonaihe, että kuurot lapset pääsevät kouluun, leikkivät ja oppivat asioita. On myös hienoa nähdä, kuinka onnellisia ja iloisia vanhemmat ovat, kun heidän lastensa tulevaisuus näyttää valoisalta, hymyilee Tadesse Gainore.

Kirsi Airikka

Kuvat: Juha Leppänen

Etiopia pähkinänkuoressa

– Afrikan mantereen vanhin itsenäinen valtio, jolla on ikää noin 3000 vuotta. 

– Väkiluku on 90 miljoonaa ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.

– Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista. Neljäsosa väestöstä elää alle dollarilla (USD) päivässä.

– Yksi kolmesta osaa lukea. Koulun aloittaa noin 90 prosenttia lapsista, mutta puolet jättää peruskoulun kesken.

– Lähes puolet väestöstä elää ilman puhdasta vettä.

– Ihmisten odotettavissa oleva elinikä on noin 50 vuotta.

– Valtauskonnot: ortodokseja 44 prosenttia, muslimeja 34 prosenttia ja protestantteja 18 prosenttia.

(Lähde: Suomen Lähetysseura)

18.12.2013 12:00Kukat muistuttavat Jumalan luomistyöstä
18.12.2013 12:00Tutut sävelet vievät muistoihin
18.12.2013Ryhdy kummiksi!
18.12.2013Koulutus antaa kielen ja tulevaisuuden
18.12.2013Lempijoululaulut ovat haikeita metallimusiikin joulukiertueella
05.12.2013Tamperelainen seurakuntalehti Silta alkaa ilmestyä helmikuussa
05.12.2013Viinikan Siniset jakaa vastuuta nuorille jäsenilleen
05.12.2013Tiernapojat porskuttavat saattohoidon hyväksi
04.12.2013Vertaistukea vaunuista rattaisiin asti
04.12.2013Tampereen seurakuntien historia kansien väliin

Siirry arkistoon »